 |
| Copyright Sivuja ja silmukoita |
Alkuperäinen nimi: The Last Girl
Painovuosi: 2018
Suomentanut Sami Heino
Kustantaja: Kustannusosakeyhtiö Otava
Sivumäärä: 318
Arvio: 2/5
Viime vuoden alkupuolella luin Farida Khalafin ja Andrea C. Hoffmannin kirjoittaman Olin Isisin vanki (Nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet). Kirja oli mielestäni vetävästi kirjoitettu ja siinä kuvattiin hyvin Isisin vangeilleen tekemiä kauheuksia, samoin kuin sitä jatkuvaa pelkoa, mitä vangittuna ollessa sai kokea. Koska olin pitänyt kyseisestä kirjasta, lähdin lukemaan Viimeinen tyttö -kirjaa korkein odotuksin.
Viimeinen tyttö kertoo nuoren jesiditytön, Nadia Muradin, kauhujen kuukausista Isisin vankina. Kirjassa kuvataan Nadian elämää sekä jesidien kulttuuria ja tapoja. Tapahtumat lähtevät liikkelle aikaa ennen Isisin tuloa ja heidän kotikylänsä, Kochon, saartoa. Jesideille tyypillisesti myöskin Nadia Muradin perhe on suurilukuinen ja hyvin läheinen. He elävät suurimman osan elämästään köyhinä, mutta onnistuvat silti rakentamaan taloansa ja pitämään viljelymaansa ja suuren lammaslaumansa tuottavana.
Isisin hyökkäys Kochoon ei ole aluksi verinen. Piirityksen aikana kyläläiset eivät saa poistua kylästä ja kocholaiset elävät tietämättöminä tulevasta muutaman viikon ajan. Lopulta, piirityksen loputtua, Isisin taistelijat pyytävät kaikkia kyläläisiä kokoontumaan koululle, ja niin kyläläiset myös tekevät. Kaikki miehet tapetaan ja naiset otetaan orjiksi. Tästä lähtee liikkeelle Nadia Muradin selviytysmitarina.
Jo heti ensimetreiltä saa huomata että kirjoitustyylissä ja kieliopissa on parantamisen varaa. Myöskin tarina etenee hyvin samankaltaisesti, melkeinpä identtisesti, Olin Isisin vanki -kirjan kanssa. Toisaalta, molemmat kirjat kertovat hyvin samanlaisista oloista tulleista jesiditytöistä ja heidän kohtaamistaan kauheuksista.
Mielestäni ei ole kuitenkaan täysin aiheellista tehdä montaa samansisältöistä kirjaa, samasta näkökulmasta. Tapahtumat ovat tietenkin kauheita ja niistä on kerrottava maailmalle, mutta onko samansisältöisyys aina valttia?
Arvio: 2/5
Viime vuoden alkupuolella luin Farida Khalafin ja Andrea C. Hoffmannin kirjoittaman Olin Isisin vanki (Nuoren jesiditytön kauhujen kuukaudet). Kirja oli mielestäni vetävästi kirjoitettu ja siinä kuvattiin hyvin Isisin vangeilleen tekemiä kauheuksia, samoin kuin sitä jatkuvaa pelkoa, mitä vangittuna ollessa sai kokea. Koska olin pitänyt kyseisestä kirjasta, lähdin lukemaan Viimeinen tyttö -kirjaa korkein odotuksin.
Viimeinen tyttö kertoo nuoren jesiditytön, Nadia Muradin, kauhujen kuukausista Isisin vankina. Kirjassa kuvataan Nadian elämää sekä jesidien kulttuuria ja tapoja. Tapahtumat lähtevät liikkelle aikaa ennen Isisin tuloa ja heidän kotikylänsä, Kochon, saartoa. Jesideille tyypillisesti myöskin Nadia Muradin perhe on suurilukuinen ja hyvin läheinen. He elävät suurimman osan elämästään köyhinä, mutta onnistuvat silti rakentamaan taloansa ja pitämään viljelymaansa ja suuren lammaslaumansa tuottavana.
Isisin hyökkäys Kochoon ei ole aluksi verinen. Piirityksen aikana kyläläiset eivät saa poistua kylästä ja kocholaiset elävät tietämättöminä tulevasta muutaman viikon ajan. Lopulta, piirityksen loputtua, Isisin taistelijat pyytävät kaikkia kyläläisiä kokoontumaan koululle, ja niin kyläläiset myös tekevät. Kaikki miehet tapetaan ja naiset otetaan orjiksi. Tästä lähtee liikkeelle Nadia Muradin selviytysmitarina.
Jo heti ensimetreiltä saa huomata että kirjoitustyylissä ja kieliopissa on parantamisen varaa. Myöskin tarina etenee hyvin samankaltaisesti, melkeinpä identtisesti, Olin Isisin vanki -kirjan kanssa. Toisaalta, molemmat kirjat kertovat hyvin samanlaisista oloista tulleista jesiditytöistä ja heidän kohtaamistaan kauheuksista.
Mielestäni ei ole kuitenkaan täysin aiheellista tehdä montaa samansisältöistä kirjaa, samasta näkökulmasta. Tapahtumat ovat tietenkin kauheita ja niistä on kerrottava maailmalle, mutta onko samansisältöisyys aina valttia?
Jos ISIS:in valtaannousu Irakissa kiinnostaa, suosittelee Bill Gates kirjaa "Black Flags: The Rise of ISIS" kirjoittajalta Joby Warrick. Se on itselläni seuraavaksi lukulistalla, ja odotan paljon siltä.
VastaaPoistaTässä vielä lähde aikaisempaan: https://www.gatesnotes.com/About-Bill-Gates/Best-Books-2017
Hei, kiitos suosituksesta, täytyy katsastaa kyseinen kirja.
Poista