Maggie Nelson - Sinelmiä

Painovuosi: 2019
Alkuperäinen nimi: Bluets
Suomentanut Kaijamari Sivill

Kustantaja: Kustantamo S&S
Sivumäärä: 96

Arvio: ☆☆☆☆☆ / ☆☆☆☆☆

"Tutkielma sinisestä väristä, nautinnon ja tuskan yhteenkietoutuneisuudesta sekä siitä, millainen merkitys esteettisellä ilolla voi olla syvän murheen kohdatessa."


Sinelmiä on kirja, joka vain sattui kohdalleni ja lähti mukaan. Minulla ei ollut aiempaa tietoa teoksesta ja kirjailijakin on minulle täysin uusi tuttavuus. Tällä kertaa kirjan sinisyys sekä takakannen teksti olivat kiinnostavia; ne saivat tarttumaan teokseen. Ja hyvä niin! Kirja säväytti heti ensimmäisestä fragmentista lähtien.

Teoksessa on yhteensä 240 fragmenttia, lyhyimmillään muutaman sanan pituisia. Jotkut enemmän runollisia kuin toiset. Toiset faktapohjaisia, toiset ajatuksenvirtaa. Kaikki toisistaan irrallisia kokonaisuuksia, mutta yhdessä luovat omanlaisensa yhteinäisen maailman kirjailijan rakkaudesta siniseen (juurikin siihen väriin).

Ilokseni myös huomasin, että kirjallinen ilmaisu läpi kirjan on omaa luokkaansa ja pitää tätä omiin osiinsa jaettua kokonaisuutta täydellisesti kasassa. Maggie Nelson onnistuu maalaamaan upeasti sielunmaisemaansa kirjan sivuille ja tempaiseee lukijan mukaansa tähän siniseen maailmaan.

Loistava, loistava kokonaisuus. Kokonaisuus, joka avautuu lukijalle osissa, suurissa ja pienissä - piilossa sinisen verhon takana. 

"2. Niin minä rakastuin väriin - tässä tapauksessa siniseen - kuin olisin langennut luomoukseen, jossa halusin kaikin voimin pysyä, josta halusin pois, vuoron perään." Maggie Nelson - Sinelmiä